Metsätie pitää rakentaa huolella ja kunnostaa säännöllisesti 

Suomen metsäkeskus tarkastaa vuosittain valtion Kemera-tuella rakennettujen ja perusparannettujen metsäteiden kuntoa. Uusilla ja perusparannetuilla metsäteillä kääntöpaikat ovat usein liian pieniä ja myös sorastuksessa on puutteita. Aiemmin rakennettujen ja perusparannettujen teiden  kunnossapitotyöt on tehty kohtalaisen hyvin. 

Metsätie tulee rakentaa ja kunnostaa niin, että se soveltuu ympärivuotiseen käyttöön ja kestää raskasta liikennettä muulloin paitsi kelirikon aikana.   

Suomen metsäkeskus on marraskuun puoliväliin mennessä tarkastanut 43 uuden tai perusparannetun metsätien kuntoa eri puolilla Suomea. Tarkastajat havaitsivat puutteita erityisesti kääntöpaikkojen mitoituksessa. Metsäteiden kääntöpaikat olivat usein liian kapeita, eivätkä täyttäneet Kemera-tuen rahoitusehtoja ja laatuvaatimuksia. Lisäksi soraa ei ollut ajettu tielle riittävästi.   

Soraa tulisi levittää metsätielle vähintään 3,6 metrin leveydeltä ja koko tien pituudelta. Osalla tarkastetuista kohteista se ei ollut mahdollista, koska tierunko oli liian kapea. Uuden metsätien rakennusvaihteessa tulisikin huolehtia, että tierunko on maalaji huomioiden riittävän leveä.   

Kantavuusmittaus auttaa tien perusparannuksen suunnittelussa  

Kantavuusmittauksilla saadaan esille metsäteiden kantavuudeltaan heikoimmat kohdat. Kantavuusmittaukset tarkastetuilla metsäteillä paljastivat puutteita tietöiden suunnittelussa. Varsinkin hienojakoisten kangasmaiden ja turvemaiden metsäteille suunnitellut päällysrakennemäärät eivät usein olleet riittäviä.  

– Raskas kalusto vaatii tieltä kantavuutta koko matkalla. Kantavuusmittausten tuloksia kannattaa hyödyntää tien perusparannustöiden suunnittelussa, sanoo metsäteiden johtava asiantuntija Mika Nousiainen Suomen metsäkeskuksesta.   

Kunnossapitoa ei saa unohtaa  

Metsäkeskus tekee satunnaisotannalla tarkastuksia myös metsäteillä, joiden rakentamisesta tai perusparannustyöstä on kulunut kahdeksan vuotta. Tänä vuonna tarkastuksia tehtiin 99 metsätiellä, joiden rakentaminen tai perusparannus valmistui pääosin vuonna 2012.   

– Tarkastuksissa nousee esiin kaksi tekemätöntä kunnossapitotyötä vuodesta toiseen. Tien vuosittainen lanaus unohtuu liian usein, ja heinää ja vesakkoa ei niitetä metsäteiltä riittävän ajoissa. Kun nämä kaksi työtä muistettaisiin tehdä, olisi metsäteiden kunto jo hyvällä mallilla, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Suomen metsäkeskuksesta.   

Metsätien rakentaminen tai perusparannus vaatii tieosakkailta suurta rahallista panostusta, jota ei kannata mitätöidä tien huonolla kunnossapidolla.  

Metsäkeskus myöntää metsäteiden rakentamiseen ja perusparannukseen valtion Kemera-tukea, joka kattaa 30–60 prosenttia töiden kustannuksista. Kemera-tuella on rakennettu tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä noin 30 kilometriä ja perusparannettu noin 400 kilometriä metsätietä.